Avaa päävalikko

Hikipedia β

David Aaronson

Mafia.jpg
VAROITUS! – Tämä artikkeli on Mafian hallinnassa, joten emme suosittele sinun vandalisoivan tätä...


Brando.JPG
HUOMIO! – Tämä artikkeli on Corleonen mafiaperheen suojeluksessa! Vandalisointi ja muu idioottimaisuus palkitaan erittäin kivualiaalla tavalla...

David "NOObles" Aaronson (s. 13. helmikuuta 1903, New York - k. 9. tammikuuta 1986, New York) oli juutalainen roisto ja gangsteri. Aaronson oli myös erittäin kova raiskaaja, sillä hänen on kerrottu pakkonainneen elämänsä aikana yli 820 naista. Määrä ei ole aivan tarkka, mutta Aaronson oli myös kova naistenmies. Hän myös toimi murhapalvelu Murder Incin puheenjohtajana vuosina 1945-1957.

Sisällysluettelo

NuoruusMuokkaa

Nuorena Aaronson oli aivan juppi nuorena. Hänen päivänsä täyttyivät samalla tavalla kuten nykyäänkin fruittareilla ja pissisksillä: vanhusten ja juoppojen hakkaamisella. Aaronson piti tuolloin omaa juutalaista katujengiä, joka erikoistui juuri tähän. Jengin jäseniin kuuluivat Max Bercowitz, Patsy Goldberg, Philip "Kyrpäsilmä" Stein, "Läski"-Moe Gelly sekä eräs pikkupoika Dominic. Aaronsonin onnistui iskemään tuohon aikoihin jo erään tytönkin, naistenmies kun oli, Deborah Gellyn.

Jengi tienasi viikossa suurinpiirtein parikymmentä senttiä. Aaronsonia lukuunottamatta muut jengin jäsenet tuhlasivat oman ansionsa paikalliseen teinihuoraan, Peggyyn. Jengillä oli kuintenkin eräs vastus, Bugsy. Niinpä Bugsy päätti hakata Aaronsonia, ja niin hän tekikin jenginsä kanssa, mutta Aaronson ei luovuttanut, vaan tunki Bugsyn auton pakoputken täyteen kenkälankkia, laittoi kalapuikon Bugsyn kenkiin ja teki graffiteja, joissa luki "Bugsy on homo" ympäri kaupunkia. Bugsy räjähti pahasti tästä ja kolme ihmistä loukkaantui vakavasti. Niinpä Bugsy hyökkäsi puskista Aaronsonin jengin kimppuun ja ampui jengin pikkupoikaa Dominicia selkään revolverillä. Dominic ei halunnutkaan päästä taivaaseen, vaan valehteli viimeisillä sanoillaan Aaronsonille: "Hei, mä liukastuin". Aaronson sekosi ja meni mora kädessä huitomaan ympäri keskustaa ja eipäs mennyt kauakaan, kun mora poksahti mukavasti poliisisetää silmään. Niinpä Aaronson pääsi vankilaan istumaan vuosiksi.

Uralle Corleonen perheessä ja kieltolakiMuokkaa

Aaronson pääsi ulos vankilasta vuonna 1929. Heti laitoksen ulkopuolella vanha kaveri Max tuli vastaan hauta-autolla, jossa oli 26-vuotiaana kuolleen naisen ruumis. Aaronson ei ollutkaan aikoihin saanut mitään vastaavaa ja piti vähän hauskaa ruumiin kanssa. Tämä oli myös Aaronsonin ensinmäinen tehty raiskaus. Max vei Aaronsonin erääseen salakapakkaan, jossa toimi samalla ilotalo. Aaronson tapasi siellä kaikki vanhat tuttavansa. Kieltolain ansiosta tästä jengistä oli tullut viinan salakuljettajia. Aaronson vinkui ja vonkui päästäkseen mukaan, ja niin hän pääsikin. Vuonna 1930 jengi liittyi alakonttoriksi Vito Corleonen voimakkaaseen mafiaperheeseen ja osa tuotoista ja laskuista menikin Corleonen perheelle.

Aaronsonin jengin meni meni tavallisesti samaa rataa: käydään ampumassa pari korstoa, ryöstetään pankki ja tavataan huoria, paitsi, että Aaronson liikkui ympäri kaupunkia raiskaamassa naisia. Eräänäkin päivänä jengi meni räjäyttämään kassakaapin pankista ja Aaronson raiskasi kauniin pankinhoitajan. Vähän sen jälkeen, lokakuussa 1931 Aaronson tapasi jälleen nuoruuden ihastuksensa, Deborah Gellyn. Aterioinnin ja tanssien jälkeen Aaronson raiskasi Deborahinkin. Tämän jälkeen Deborah lähti lätkimään ja Aaronsonia vitutti, niin kovasti, että eräällä satamakeikalla, jolloin he kävivät tappamassa pari vihollisroistoa, päätti Aaronson upottaa kalliin autonsa mereen.

Uran loppuMuokkaa

Kieltolain kumottua bisneksetkin alkoivat mennä kohti tuhoaan. Vito Corleone halusi vielä juutalaisroistojensa jatkavan muulla bisneksellä. Kuintenkin jengi ei enää ollut innostunut tästä ja he päättivät, että he keskittyisivät vastedes ristisanotehtävien täyttämiseen. Vito Corleone ei pitänyt tästä, ja niinpä Patrick Goldberg, Moe Gelly ja Philip Stein ammuttiin reikäjuustoksi. Palkkamurhaajat olivat Aaronsoninkin perässä, mutta Aaronson onnistui jotenkin pakenemaan. Siltikin palkkatappajat ampuivat yhden Aaronsonin vaimoista sekä hakkasivat kuoliaaksi tämän yhden kaverin. Aaronson meni karkumatkalla vetämään oopiumia naamaansa, kunnes herättyään tokkurasta ja päätti kirjoittaa kirjallisen anteeksipyynnön Vito Corleonelle vuonna 1935. Myös Max Bercowitz selvisi hengissä. Don Vito armahti heidät ja Aaronson pääsi vielä Murder Incin puheenjohtajaksi vuosille 1945-1957.

LoppuelämäMuokkaa

1960-luvulla Aaronson palasi kotiinsa New Yorkiin ja käveli ympäri kaupunkia hölmönä. Sitten hän tapasi vanhan heilansa Deborah Gellyn sekä vanhan kaverinsa Max Bercowitzin. Yhdessä he höpisivät joutavia. Aaronsonista kuintenkin tuli viimeisinä vuosinaan seniili höppänä. Niinpä, kerrankin hän purskahti itkuun, kun roska-auto ajoi hänen ohitsensa. Corleonen mafiaperheen johtoon noussut Michael Corleone teki aprillipäivänä 1977 kepposen Aaronsonille. Eräs pakettiauto ajoi Aaronsonin viereen ja ampuivat Aaronsonia konepistooleilla, mutta aseissa olikin vain paukkupatruunoita. Aaronsonin silmät olivat pompata päästä, ja tämä johti Aaronsonin sydänkohtaukseen.

Aaronson toipui tästä ja kuoli mafiamiesten vanhustenkodissa kotikaupungissaan New Yorkissa vuonna 1986. Aaronsonin muistoksi on tehty useita lauluja. Myös Yhdysvaltalaisia raiskaajia on tehnyt pyhiinvaelluksia Aaronsonin haudalle, olihan hän sentään maailman kovin raiskaaja.

  edeltäjä:
Lucky Luciano
Murder Incin puheenjohtaja
1945-1957
seuraaja:
Michelo Smallhouse