Vesa Heikkinen

Vesa Heikkinen (s. 14. toukokuuta 1963 Salla) on Oulun yliopiston suomen kielen dosentti, tietokirjailija, Ylen Politiikkaradion juontaja ja kunniansapalauttaja. Sosiaalisessa mediassa hän on erikoistunut omituisiin häröilyihin, keskimatalaan meltdown-kynnykseen ja kielentarkastelutaitojensa epärehelliseen mukahyödyntämiseen. Hänelle on periaatekysymys tulkita kaikki poliittisten vastustajiensa postaukset mahdollisimman epäluuloisesti ja olla myöntämättä yhtään virhettä, ikinä. Heikkinen on ohittamaton suomalaisella tekstianalyysikentällä, Twitterissä syytä ohittaa ja helppoakin se on, sillä todennäköisesti hän on jo blokannut sinut ilman vuorovaikutusta tai merkittäviä poliittisia tai maailmankatsomuksellisia eroja välillänne.

Heikkinen ”ukkeliksi” nimitteleviä kokoomusnuoria vilisevässä helvetissä. Oliko oma tilaama?

”Just asking questions”

Kesällä 2021 Helsingin Sanomissa julkaistiin Viron pääministeri Kaja Kallaksen avoin kirje Suomen pääministeri Sanna Marinille. Twitterissä @tosentti kommentoi sitä näin:

»Aika erikoinen Kaja Kallaksen kirjoitus Hesarissa. Oliko Hesarin tilaama? Jatkaa lehden Marinin-mollauslinjalla ja talous ensin -koronalinjalla. Kiire olisi saada rajat auki ihmisille ja koronalle. Tekstihän on rajua pottuilua Marinille. Ajoitus vaalien aattoonkin kiinnostava.»

Sisälukutaitoisille ihmisille, todennäköisesti sisältäen Vesa Heikkisen, selvästi kysymyksen ”Oliko Hesarin tilaama?” pointti tässä yhteydessä ei oikein voi olla muu kuin epäillä lehden tilanneen Viron pääministeriltä kampittaakseen demareita kuntavaaleissa. Twiitin luomassa todellisuudessa kirjoituksen sisältö ei välttämättä ole lehden varta vasten tilaamaa, mutta tällöin Hesari olisi kirjoitusta tilatessaan laskelmoinut sieltä tulevan erikseen ohjeistamattakin vaalivaikutusta toivottuun suuntaan, mikä ei ajatuksena ole varsinaisesti vähemmän foliohöyrytetty. Heikkiselle oli kuitenkin tärkeää takertua tähän tulkinnallisuuteen yrityksessään pelastaa twiittinsä kasvot; Suomen Kuvalehden Vappu Kaarenoja kirjoitti tapauksesta näin:

»Vaalienalusajan huuruisimman epäilyn esitti Ylen Politiikkaradio-ohjelman vakiokommentaattori, suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen. (...) Hesarista olisi siis oltu yhteydessä naapurimaan pääministeriin – et viittis vähän Sanna Marinia haukkua? – ja naapurimaan pääministeri olisi suostunut. Ilmeisesti valistuneisiinkin piireihin on levinnyt trumpilaishenkinen ajatus, että media yrittää tietoisesti vaikuttaa vaaleihin.»

Heikkisen vastine En puhunut sisällön tilaamisesta on arvokas perillinen Itsenäisyyspuolueen Heikki Parviaisen mielipidekirjoitukselle En virtsannut kahvipannuun (Ilkka 13.8.2010) ja ansaitsee tulla lainatuksi koko avuttomassa äreydessään:

»Vappu Kaarenojan mediakolumni (SK 24/2021) sisälsi väärää tietoa ja epäasiallista vihjailua.

Juttu liittyy tviittiini 11.6.2021: ”Aika erikoinen Kaja Kallaksen kirjoitus Hesarissa. Oliko Hesarin tilaama? Jatkaa lehden Marinin-mollauslinjalla ja talous ensin -koronalinjalla. Kiire olisi saada rajat auki ihmisille ja koronalle. Tekstihän on rajua pottuilua Marinille. Ajoitus vaalien aattoonkin kiinnostava.”

Kysymykseni on aito. Pyrin selvittämään jutun toimitusprosessia. Kokemukseni on, että lehdet tilaavat kirjoituksia ulkoa. En puhunut sisällön tilaamisesta enkä sitä uskonut.

Typeryyttäni oli kytkeä tviittiin huomio HS:n yleisestä suhtautumisesta Sanna Mariniin ja koronatoimiin. Olen systemaattisesti käynyt läpi lehden pääkirjoituksia ja kirjoittanut niistä analyysin Tekstianalyysi-kirjaani. HS:n suhtautuminen Marinin hallituksen on usein kielteinen. Se, että siellä julkaistiin tällainen harvinaislaatuinen, Marinin outoon valoon saava ”avoin kirje” ei siis täysin yllättänyt. Sanon tekstiä tviitissäni aika erikoiseksi, syystäkin.

Miksi Kaarenoja ei julkaissut koko tviittiäni, vaan pilkkoi sen omaa tulkintaansa tukevaan muotoon? Jos hän lisäksi olisi tutustunut tviittini alla käytyyn keskusteluun, olisi selvinnyt, että peräänkuulutan Hesarin prosessien avaamista ja journalististen ratkaisujen läpinäkyvyyttä.

Kaarenoja leimaa tviittini ”vaalienalusajan huuruisimmaksi epäilyksi” ja yhdistää minut trumpilaisiin salaliittoteoreetikkoihin. Ilmeisesti viestiään tehostaakseen hän sotkee Ylen Politiikkaradionkin tähän mukaan, vaikka Ylellä ei ole asian kanssa mitään tekemistä. Tviittini ovat yksityishenkilön tekstejä.

Vesa Heikkinen
Tekstintutkija»

Siinä missä politiikan kommentointi viikoittain Yleisradiossa ja julkisen keskustelun tutkiminen työkseen ei lisää mitään vastuuta yksityishenkilötwiiteistä, Wikipedian estomallineet saavat Heikkisen janoamaan oikeudenkäyntejä:

Ensimmäiseen näistä twiiteistä voidaan huomauttaa, että Heikkisen oman kuvankaappauksen mukaan Wikipedia ei toista yhtäkään valheellista väitettä, eikä puhu edes pelätystä sisällön tilaamisesta, vaan referoi juuri sen mitä Heikkinen itse sanoi. Lisäksi on epäselvää, mitkä nämä korjausta vaativat faktiset ”virheet” olisivat kolumnissa, jossa toimittaja teki sen ilmeisimmän tulkinnan dosentin twiitistä, joka ilman jonkinmuotoista Helsingin Sanomat tilasi kirjoituksen jatkaakseen Marin-nihkeää linjaansa ja mahdollisesti haitatakseen sosialidemokraattien kuntavaalimenestystä -ymmärrystä muuttuu pelkäksi Heikkisen SK-vastinetta muistuttavaksi irrallisuuksien jokellukseksi. Toiseen twiittiin voidaan huomauttaa, että kukaan ei ole estänyt tai syyttänyt Heikkistä vandaaliksi ainakaan tämän muokkausyrityksen takia, sillä vandalismiperusteinen esto on langetettu kahdeksan kuukautta aikaisemmin, kuten Heikkisen omasta kuvankaappauksesta voi nähdä.

”Roikotuksen” anatomia, ”kiusaamista”, ”””häirintää”””

Samana kesänä Heikkinen laittoi käyntiin vaikuttavan väliaikaisromahduksen, kun joku kokoomusnuori vastasi Sanna Ukkolan johonkin Heikkistä käsittelevään twiittiin ”Kerro minulle Sanna miksi tätä ukkelia roikutetaan mukana Politiikkaradiossa.” Heikkinen nosti tämän kommentin esille, tägäsi nuorisojärjestön ja emopuolueen ja vaati näiltä kantaa siihen, että heidän ”tasa-arvon puolustajaksi itsensä määrittelevä” jäsenensä käyttää Heikkisestä tällaista kovan luokan kieltä, joka kuuluisi Ranskan vallankumousta edeltävään aikaan. Heikkinen myös analysoi sanavalintaa erittäin normaalisti:

»Niin se oli vieläpä ukkelin roikottamista. Ikään kuin olisin tahdoton, hyödytön, eloton tms. riippakivi tai taakka, jota joku joutuu raahaamaan perässään ja jolla ei ole mitään omaa tahtoa, tietoa, asiantuntemusta tms. Erittäin halventavaa.»

Kokoomusnuorten Twitter-tili vastasi Heikkiselle ”Huoh.” Dosentti nosti tämänkin quotetweetillä esille heristäen nyrkkiä kokoomuskakaroiden ”moukkamaisuudelle” ja ”ylimielisyydelle”. Heikkinen päättelee itse vastaamaan penäämänsä nuorisojärjestön huokauksen monilta sen jäsenten omilta tileiltä saamista tykkäyksistä, että ”Ei näytä lupaavalta oikeiston tulevaisuus.” Tunnin päästä hän julkaisi vielä tilannepäivityksen:

»Huoh-vastaus kerää tykkäyksiä. Paljon porukkaa, jotka haluavat edes ihan pikkuisen osallistua häirintään ja kiusaamiseen. Hävetkää saatana.»

”Sarkasmin” alkeet

Tälle tasolle se aina jossain vaiheessa menee.

Lokakuussa 2021 jälleen joku kokoomusnulikka julkesi twiitata:

»Tänään oli muuten ihan hyvä päivä, mutta sitten kuulin, että Ikeassa myydään kasvispullia.

Kiitos vaan @IKEASuomi. Nyt on hyvä päivä pilalla.»

Dosentti luki twiitin vilpittömänä ja jakoi sen saatteella ”Kokoomuksesta ja nuorisosta päivää. Ikea on kommunismia, koska kasvispullat.” Jos sarkasmille ominainen toisto jätetään kohteliaasti huomiotta, epäironisuus olisi intin kasvispöperöistäkin iniseviltä kokoomusnuorilta mahdollisuuksien rajoissa, mutta niin lievää mokaa ei olekaan että Heikkinen peruuttaisi sen paljastuessa, ei varsinkaan, kun kyseessä ovat kokoomusnuoret. Ja kun kuoppaa aletaan kaivaa, niin se kaivetaan kallioperään asti, saatana. Jos muut tajusivat, mutta Minä en, silloin ei ole sarkasmi onnistunutta ja Näennäisen sarkasmin suojista viestitään joskus sisäryhmälle tosissaan ovat heikkisläisiä vaihtoehtoja typerehtimisensä myöntämiselle. Tuotiin näytille Ikean pullakokoomusnuoren twiitti, jossa tämä itse päivittelee, miten Twitterissä ei näköjään kannata yrittää huumoria, sekään ei Vesaa vakuuttanut: ”Ja miten olikaan merkitty sarkasmiksi?”

Kanssavasemmistolaisilta riittää aina jonkin verran ymmärrystä ja usein satoja tykkäyksiä Heikkisen järjettömimmillekin taistoille, mutta tällä kertaa Heikkinen alkoi rähistä omilleenkin, kun filosofi Panu Raatikainen meni sanomaan ”Sun tekstianalyysi ei nyt tainnut tunnistaa sarkasmia.” Tämän skenaarion sisältämä nöyryytys olisi niin suuri, että kunnon ratakiskotaipumattoman someboomerin kannattaa jättää tunnistamatta myös sanan ”tekstianalyysi” kasuaalilta, jopa leikilliseltä vaikuttava käyttö ja soittaa ikivihreitä Vesa Heikkistä koskevien valheiden levittämisestä:

Toki jos matikan proffa jatkuvasti väittäisi kaupan kassan huijaavan häntä ja kävisi ilmi, että itse asiassa proffa ei vain itse ole ynnännyt oikein, niin ei se ole matemaattista analyysiä eikä tarkoita, että hänen tutkimustyönsä välttämättä on kehnoa, mutta melko noloa se olisi. Vesan ja muiden vasemmistolaisten välisistä (yksipuolisista) vihoitteluista huolimatta Twitterin sarjakuvapäädyn mielenterveysevankelistat sentään arvelivat kielen arvolatauksiin erikoistuneen Heikkisen pop-psykologisen aktivistityypittelyn mukaisesti jonkinlaiseksi aivan validisti sosiaalisesti lukutaidottomaksi, kenties autistiseksi henkilöksi, jollaisia korkeakoulutetut tapaavat olla.

Mikä ihmeen ”suomettuminen”?

Itä-Ukrainan kriisin kärjistyessä loppuvuonna 2021 ja lopulta Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa 2022 Heikkiseltä saatiin vanhemman miespuolisen vassarijäärän lausuntoja vähintään erikoisella kielisaivartelulla ryyditettynä. Heikkisen mielestä Suomi ei vastoin yleistä harhaluuloa ollut suomettunut, koska maa ei ole ihminen, ja on propagandistista ja ohjailevaa kysyä ihmisiltä mihin tavoitteeseen pyrkimistä nämä kannattavat, kun voisi kysyä vain prosessista ilman tavoitetta:

»Kansakunta ei ole elävä olento, joka ajattelee, tuntee, toimii tietyllä tavalla. Suomikaan ei suomettunut, vaikka monet ihmiset ajattelivat ja toimivat tavalla, jota sana #suomettuminen kuvaa. Entä millaisessa valheessa osa meistä elää nyt? Että #Nato takaisi turvan ja rauhan?»

»Kukaan ei nyt keskellä eurooppalaista kriisiä varsinaisesti kaipaa suomalaisten #Nato-politikointia. Pidetään pää kylmänä, ei panikoida. Olemme tiemme valinneet, pysytään sillä. #Ukraina #Venäjä»
(Kukaan ei kaipaa poliittisia uudelleenarviointeja keskellä kriisiä, joka on tehnyt poliittiset uudelleenarvioinnit ajankohtaisiksi. Tehkäämme kuten ennenkin, koska olemme toisessa tilanteessa valintamme tehneet.)

»Gallupissa on ilmeisesti kysytty, pitäisikö Suomen liittyä Natoon. Prosessin itsestäänselvyyttä luonnollistava valinta. Ei kai Natoon noin vain liitytä. Jäsenmaat päättävät hakemuksen perusteella. Neutraalimpaa olisi kysyä, pitäisikö Suomen hakea Naton jäsenyyttä. #Nato #gallup»

Myös jos kansalaisilta kyseltäisiin vaikkapa haluaisivatko he matkustaa Uuteen-Seelantiin, sillä saisimme Uuden-Seelannin-matkan kuulostamaan vääjäämättömältä tapahtumalta ihmisen elämässä. Uuteen-Seelantiin ei kuitenkaan välttämättä pääse. Esimerkiksi eivät Uuden-Seelannin viranomaiset päästäneet maahan Mauri Jeania, tämä kun kuvitteli siellä odottavan Julie Andrewsin äidikseen. Suomen turvallisuuspoliittisista mahdollisuuksista keskustellessa pitää muistaa myös ne suomalaiset, joilla on hämmentäviä pakkomielteitä ja nettikäyttäytymisessään punaisia lippuja. Heillä saattaa olla jopa komparatiivisen elokuvantutkimuksen maisterin paperit tai kenties jokin korkeampikin yliopistollinen arvo. Niin!

Miten tämäkin ”liittyy” mihinkään, ”Vesa”?

Epäilemättä myös avartavinta opetusta saisi opettajilta, joilla ei ole minkäänlaista intohimoa opettamiinsa asioihin.

Heikkistä häiritsee kovasti, että susia on nimetty. Miksi ihmeessä? Jaa, vai jotta tutkijoiden olisi helpompi tutkia pantasusia. Miksi ihmeessä meidän muiden pitää kuulla niistä? Miksi oikein Hesarin otsikkoon? Erään teorian mukaan dosentti Lapin miehenä haluaisi luonnollisesti lahdata kaikki sudet, mutta ei kehtaa olla suoraan samaa mieltä Kärnäin kanssa, joten tyytyy kryptiseen vänkäykseen ja mutinaan ”bambifikaatiosta” ja ”ns. erityisestä (hallitsevasta, alistavasta) luontosuhteestamme”, jota villieläinten erisnimet ilmaisevat.

Maaliskuussa 2022 Greenpeace Suomi twiittasi tekstillä ”Kommenttimme Sanna Marinin uudesta asunnosta” ja pääministeri Marinin kuvalla; linkistä avautui kooste maailman johtavien tieteilijöiden ilmastokatastrofin tilaa koskevan uuden raportin pääkohdista. 2020-luvun alussa suomenkielisessä sosiaalisessa mediassa tajuissaan olleille tämä oli humoristinen kommentti typerryttävien Marin-aiheisten aamupalajuttujen ja vessanpesukohinoiden suhteellisesta merkittävyydestä. Vesa Heikkisen reaktio mesimäyräili omia latujaan. ”Näin alas on viestinnässään tämäkin organisaatio vajonnut. Valehteleminen ei ole koskaan viestinnässä hyvä idea”, ilmoitti dosentti, ei tajunnut Greenpeacen vitsiä, kun sitä yritettiin hänelle selittää, ja päätyi ilmaisemaan huoltaan siitä, miten muut eivät tunnista disinformaatiota tai ainakaan halua sitä disinformaatioksi kutsua. ”Olisiko tämä yhtä mainio, jos esimerkiksi Venäjän hallitus olisi tehnyt tällaisen? Tai vaikka jokin uusnatsijärjestö? (...) Läpällä voi silkkaa disinformaatiotakin heittää, kunhan on oikea heittäjä. ;)”, moralisoi Vesa, jonka mielestä kai Russia Todayssä ja Patriootissa ongelma ovat hassut klikkiotsikot. ”Ideologinen sokeus rulettaa hyvistenkin keskuudessa.” Törkeäksi valheeksi tärkeästä asiasta, Greenpeace Suomen Marin-kämppäkommenttien olemassaolosta, Greenpeacen tweetti paljastaa itse itsensä ”vasta linkin avaamisen jälkeen. Siihen asti on silkkaa disinformaatiota ja huijaamista. Moni sen toki antaa anteeksi, kun huomaa, mistä on kyse.” Sekuntienkaan hämääntymistä Vesa Heikkinen ei anna.

»Joo läpällä vedetään. Ei tosin paljon naurata näinä aikoina. Olisiko ollut huumoria jos joku muu taho olisi tehnyt vastaavanlaista? Ja onkin tehnyt. Toisekseen: ehkä sen huumorin voisi jollainen pienellä vihjeellä merkitäkin viestiin, että me tyhmemmätkin tajuaisimme?»
(dosentti Vesa Heikkinen)

Katso myös

• Veronika Honkasalo, toinen twiittien tuoksinnassa asiantuntemuksiensa ja meriittiensä säilää kolhinut ihmistieteilijä
• Ukkola-syndrooma
• Aleksis Sappikivi

Viitteet

Nolouden naavoilla

Hieman nolo	Nolo	Sangen nolo	Erittäin nolo	Uskomattoman nolo
Formula 1 Furry Hector Jehovan todistajat Vesa-Matti Loiri Metallica Perhearvot Riku Rantala Pekka Sauri SDP Suomirock Sting Taru sormusten herrasta Tupperware Turku	Touko Aalto Paavo Arhinmäki Edvard Tunnustaja Ville Itälä Jean-Claude Juncker Lauri Karhuvaara Vesa Linja-aho Rosa Meriläinen Paleface Anni Sinnemäki Ringo Starr Suomalainen elokuva Suomen kansankirkko Wikipedia Peter Vesterbacka	Mikko Alatalo Dingo Simon Elo Sture Fjäder Vesa Heikkinen Mikael Jungner Ilkka Kanerva Miki Liukkonen Mietelausesisustaminen Jordan Peterson Ivan Puopolo Antti Rinne Annamari Sipilä Juha Sipilä Timo Soini Alexander Stubb Suomirap Matti Vanhanen Vasemmistonuoret Johannes Yrttiaho	Hjallis Harkimo Timo Hännikäinen Pekka Himanen Itsenäisyyspuolue Kiakkovieraat Kokoomusnuoret Laasaslaiset Dmitri Medvedev Paavi Mikael Pelle Miljoona Elon Musk Kari Peitsamo Saska Saarikoski Axl Smith Soldiers of Odin Suomireggae Jarkko Tontti Donald Trump Vauva.fi Arttu Wiskari	Danny