Vidkun Quisling
![]() |
Vidkun Quisling on julistettu idiootiksi Yhdistyneiden kansakuntien ”Ole oma itsesi, ja se riittää” -julistuksen liian kirjaimellisen noudattamisen vuoksi. |
»Quisling: Päivää, olen Quisling.
Hitler: Jep. Ja nimi oli?»
(vanha vitsi)
»Hän on paskamaisin jätkä jonka tiedän.»
(Adolf Hitler Quislingistä)
Vidkun Abraham[1] Lauritz Odin Jonssøn Quisling (18. heinäkuuta 1887, vuode – 24. lokakuuta 1945, teloitusryhmän edusta) oli norjalainen poliitikko. Häntä pidetään yleisesti Norjan kansallissankarina, joka luotsasi tätä pohjoista vuonojen maata taitavasti läpi toisen maailmansodan myrskyjen. Quisling on myös niitä harvoja norjalaisia, jotka ovat saaneet nimensä sanakirjaan.[2]

Uskomaton uraMuokkaa
Vuonna 1933 Quisling liittyi mukaan yhä paisuvaan eurooppalaiseen muotivillitykseen ja perusti Norjaan oman äärioikeistolaisen puolueen nimeltään Nasjonal Samling. Koska kuitenkin oltiin turvallisissa ja pehmoisissa Pohjoismaissa, Nasjonal Samling aloitti taipaleensa ns. kristilliskonservatiivisena puolueena, mutta otti jo pian ainoan loogisen kehitysaskeleen ja muuttui juutalaisia hysteerisesti vihaavaksi ja demokratianvastaisen hitleriläiseksi kiusankappaleeksi. Quislingin poliittiset kyvyt eivät olleet aivan kärkiluokkaa, sillä hänen puolueentekeleensä kannatus jäi pysyvästi roikkumaan pikkupuolueiden tasolle.
Quisling huomasi hetkensä tulleen, kun Saksan johtaja Adolf Hitler komensi Wehrmachtin valloittamaan Norjan ja miehittämään maan. Quisling toimi kuten jokainen todellinen isänmaanystävä tilanteessa, jossa vihamielinen ulkopuolinen valloittaja hyökkää maahan, alistaa sen ja pakottaa lailliset hallitsijat maanpakoon – hän alkoi välittömästi tehdä yhteistyötä miehittäjän kanssa. Quisling oli näet huomannut kätevän mahdollisuuden edetä urallaan, tilaisuuden, jota yksikään todellinen poliitikko ei jättäisi käyttämättä. Quislingista tehtiin pääministeri, ja saksalaismiehittäjät luottivat hänen kykyihinsä niin paljon, että pitivät hänet vallassa kokonaiset viisi vuorokautta. Lohdutukseksi Norjan saksalainen valtakunnankomissaari nimitti silti Quislingin Norjan Føreriksi.[3] Quisling sai leikkiä kaikilla alle kolmivuotiaille sopivilla lainsäädäntöelimillä aikuisten saksalaisupseerien valvonnassa.
Qusipäälingin lupaavasti räyhäävästä pikkupoliitikosta Hitlerin hovinarriksi edennyt ura sai traagisen päätöksen, kun saksalaiset vetäytyivät Norjasta 1945. Quisling jäi näin vaille aikuisten huolenpitoa ja eksyi vastarintaliikkeen ja liittoutuneiden käsiin. Norjan pakolaishallitus järjesti hänen elämäänsä jännitystä määräämällä hänet ammuttavaksi. Tästä nousi suuri äläkkä, sillä juuri kun teloituskomppania oli ehtinyt laukaista (ja sangen mieluusti), saapui tieto, että kuolemanrangaistus olikin kumottu Norjassa jo 1901. Näin ollen Quislingin tuomio onkin laillisesti kyseenalainen. Vielä vakavammaksi asian tekee se, että Quisling itse kunnioitti aina vankkumatta ja vailla pienintäkään poikkeusta itsenäisen Norjan valtiosääntöä ja perustuslakia. Tämän johdosta joku wikipedistinatsi on lisännyt Quislingin, selvästi viattoman uhrin, luokkaan ”norjalaiset henkirikoksen uhrit”.[4]
TriviaaMuokkaa
- Quisling söi pelkästään raakaa kalaa. Elävänä. Suomuineen päivineen.
- Quisling kärsi jalkasienestä.
- Quislingin penis oli naurettavan pieni.[5]
- Quisling oli kyvytön kasvattamaan viiksiä. Tämän johdosta hän ei milloinkaan pystynyt saavuttamaan aitohitleriläistä karismaa.
ViitteetMuokkaa
- ↑ Lällällää, juutalainen nimi!
- ↑ Olkoonkin, että monissa kielissä ”quisling” merkitsee isänmaan petturia. Huonoa julkisuutta ei olekaan, kuten Quisling itse tapasi sanoa.
- ↑ Vähän kuin Führer, mutta säälittävämpi ja ilman viiksiä.
- ↑ [1] Kannanotto kiistettiin puolen vuoden viiveellä. [2]
- ↑ Lähde: Joseph Goebbelsin päiväkirjamerkintä saunaillan jälkeen 1942. Siis Joseph ”rampa kääpiö” Goebbels oli tätä mieltä! Sekin kertoo jo jotakin.