Avaa päävalikko

Hikipedia β

Jos pyytäisimme keskivertoihmistä kuvailemaan ihmistyypin "valistusajan filosofi", tuloksena olisi luultavasti tämä.
Hikiquote notext.png Hikisitaateissa on kokoelma sitaatteja Voltairelta.

François-Marie Arouet eli Voltaire[1] (16941778) oli eräs Ranskan nokkelimmista ja ärsyttävimmistä (sekä molemmista ominaisuuksistaan kiusallisimmin tietoisista) kynäniekoista 1700-luvulla. Suuren valistusfilosofin, ikkunansomistajan ja ruokaliinantaittelijan elämäntyö, millainen se sitten onkaan, on jäänyt elämään.

Voltaire, eräs koko valistusajan parhaista nokkelien ja väärin lainattujen sitaattien sorvaajista, joutui vankilaan jo 1717 kritisoituaan näytelmässään ankarasti Ranskan taantumuksellista politiikkaa erityisesti briejuuston kypsyysasteen määrittämisen suhteen. Vankilassa Voltaire tajusi lopulta siteerata itseään:

  • ”Ihminen on vapaa sillä hetkellä, kun sitä haluaa.”
DramaticQuestionMark.png
Tiesitkö, että...
niistä kahdesta tietämästäsi Voltaire-sitaatista kumpikaan ei todellisuudessa ole Voltairelta, vaan toinen on Evelyn Beatrice Hallilta ja toinen Kevin Alfred Stromilta?

Niinpä hän halusi kovasti vapaaksi ja huomasi äkkiä olevansa vankilan ulkopuolella. Myöhemmin hän pakeni Englantiin, missä jokaisen ranskalaisen vierailijan tavoin ruikutti kolme vuotta kaameasta ruuasta. Tänä aikana Voltairen pahaa ruokaa koskeva sitaattituotanto nelinkertaistui. Hän palasi Ranskaan 1730, mutta pakotettiin lähtemään maanpakoon uudelleen ”ikävästä asenteesta” vuonna 1666 ja vielä kerran 1749, tällä kertaa ”omahyväisestä pottuilusta” syytettynä.

Terävien ja raivostuttavan itsetietoisten sutkausten lisäksi Voltaire kynäili joukon peruukkinäytelmiä ja pääteoksensa Candiden, joka on kirjaksi naamioitu läimäys vasten Leibnizin naamaa.

Katso myösMuokkaa

ViitteetMuokkaa